maanantai 2. tammikuuta 2012

Huokauksia kirjaläjän äärellä

Tammikuussa perheemme muuttaa.

Olen viikonloppuna alkanut raivata kaappeja ja perata pikkusälää sisältäviä kasoja, jotka ovat muuttajalle niitä raivostuttavimpia.

Samalla olen laittanut läjiin talouteemme vuoden aikana ilmestyneitä kirjoja. Ja voihan perhana, niitä on paljon enemmän kuin piti olla.

Tulimme Piilaaksoon sillä mielellä, että kirjat hankitaan ja luetaan sähköisenä, jotta seuraavassa muutossa kannettavaa olisi vähemmän. Taloudessa on sekä Kindle että Nook, mutta niihin on ladattuna paljon vähemmän luettavaa kuin mitä yöpöydillä ja kaapeissa on niteitä.

En missään tapauksessa ole sähköisten kirjojen vastustaja, eihän meillä muuten noita vehkeitä olisi. Mutta en voi sille mitään, että aika moni kirja on mukavampi lukea paperisena. Näin on erityisesti käsikirjatyyppisten oppaiden laita, joita haluaa selailla, silmäillä ja pläriä edestakaisin.

Jos taas olisin lähdössä useamman viikon mökkireissulle, olisi sähköinen kirja loistotapa ottaa mukaan nivaska lukemista ilman painavaa kantamista. Sähkökirjasta lukemiseen tottuu nopeasti, ja erityisesti Nook tuntuu käsissä mukavan muistikirjamaiselta ja vaivattomalta.

Toinen syy kirjojen kertymiseen on se, että lukemisen hankkiminen on perheessämme melko ennalta arvaamatonta. Jos kiinnostava opus tulee vastaan maitokauppareissulla, niin se hankitaan eikä juuri mietitä, saisiko kirjan sähköisenä.

Suuri osa kirjaläjistämme on lastenkirjoja. 3- ja 1-vuotiaamme ovat innokkaita lukijoita ja haluan heidän tutustuvan perinteisiin kirjoihin. Olisi hankala kuvitella, miten vaikkapa Tatua ja Patua luettaisiin sähkökirjan näytöltä. Iso kuva-aukeama on lukukokemukselle täysin välttämätön.

Sähköisiin vehkeisiin tenavat saavat kyllä tutustua muutoin. "Kiukkuiset linnut", Cut The Rope ja uusimpana suosikkina Talking Ben The Dog ovat kestohittejä.

Nyt edessä on muuton armottomin vaihe: mitä jätetään, mitä otetaan. Kaikkia kirjoja ei pitkää muuttoreissua lähdetä kantamaan. Mutta voi ääh - en millään raaskisi luopua edes kepeimmästä kioskikirjallisuudesta. Ja se Jobs-elämäkerta olisi todellakin pitänyt hankkia sähköisenä. Opus painaa tonnin, mutta ei puhettakaan, että sitä voisi jättää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano sananen! Ole samaa mieltä, eri mieltä, haasta, korjaa virhe, ihmettele, anna lisätietoa, mitä tahansa, omalla nimelläsi tai nimimerkillä, mutta pysy asiallisuuksissa.