Eilen kerroin, että tilasin ensimmäistä kertaa arkiset ruokaostokset netistä löytyneen ruokakauppapalvelun kautta.
Homma toimi hyvin: lähetti toi ostoskassit tänään siihen aikaan kuin olin halunnutkin, ja sisältö vastasi tilaustani.
Aamupäivällä minulle soitettiin tästä nettimyymälästä ja kysyttiin, sopiiko minulle noin parin kiloinen painoinen hunajameloni. Olin laittanut tilaukseen "1 hunajameloni", minkä arvelin tarkoittavan, että lähetti tuo yhden hunajamelonin. Mutta se tarkoitti nähtävästi sitä, että tilasin kilon melonin.
Mutta minuun siis ystävällisesti otettiin yhteyttä ja kysyttiin, sopiiko kaksikiloinen etelän hetelmä vai vaihdanko tuotteen johonkin muuhun. Jotenkin huvittava puhelinkeskustelu, mutta oivallista asiakaspalvelua toki.
Tuotteet oli siististi pakattu paperikasseihin, ja mm. maitopussit oli pakattu vielä erikseen muovipussiin ja ladottu kassin päälle. Eli oli joku sentään vähän pakkaamista ajatellut.
Tämän kokemuksen perusteella käytän palvelua toistekin, jos tarkoitus on tilata vain kuivatarvikkeita ja selkeitä, tuttuja tuotteita, kuten maitoa, juustoa ja jogurttia.
Jos taas pitäisi ostaa enemmän hedelmiä ja vihanneksia sekä kalaa ja lihaa, haluan kyllä tehdä kierroksen kauppaan. Tuoretuotteita ostaessa tahdon itse nähdä, mitä ostoskoriin menee.
Hassua on se, että tällaisen palvelun käyttäminen tuntuu nololta. Huomaan väkisin ajattelevani, onkohan tämä tarpeellista ja mitä sitä nyt lähettiä juoksuttaa, kun voisin itsekin käydä. Entä mitä naapuritkin miettivät, kun minun ovelleni tuodaan ruokakasseja. Argh, voi kun osaisi joskus olla vähän vähemmän suomalainen ja ihan vain nauttia siitä, että tällaistakin on!
Saatko ostokset tosiaan kotiovellesi saakka? Itse asun kerrostalossa, jonka hallitus päätti, että ovet pidetään turvallisuussyistä aina lukossa, ei koodia ei summeria. - Asuin vähän aikaa aivan Tallinnan ytimessä kodissa, jonne pääsi summerin avulla. Miten virolaisiin kerrostalokoteihin yleensä pääsee? Kauppakassia ovelle asti toivova mummu
VastaaPoistaLähetti kantoi ostoskassit ovesta sisään eteisen lattialle. Tätä tietysti helpottaa se, että en asu kerrostalossa.
VastaaPoistaSummeriton ja kooditon koti kuulostaa kyllä melko hankalalta. Puhelimen päässä on siis koko ajan oltava.
Lakkaa potemasta huonoa omatuntoa ja ole ylpeä siitä, että työllistät jotakuta, jolla ei muuten ehkä olisi töitä! Meillä käy kotona kerran kuussa siivooja enkä todellakaan tunne siitä huonoa omatuntoa tai koe olevani riistäjä (vrt. piika-keskustelu). Joku laittaa rahansa tupakkaan, kapakkaan tai uusiin kenkiin, minä mieluummin annan toiselle työtä ja itselleni säästyneen ajan (ja hermot ;-) ) lapselleni, tuumaa T Jäkestä.
VastaaPoista