Tänään taas Postimees-lehden urheilutoimituksen äijät olivat laittaneet parastaan. Viisi nuorta huippu-urheilijaa oli saanut useamman tuhannen euron edestä stipendejä. Kolme heistä on naismiekkailijoita, yksi naisseitsenottelija ja yksi miepuolinen aitajuoksija.
Postimees-lehden kannen otsikko kertoo, kuinka "Rasmus Mägi ja urheilukaunottaret saivat stipendit."
Varsinaisella uutissivulla iso otsikko kertoo, kuinka "Mägi sai stipendin ja pääsi poseeraamaan kaunotarten kanssa".
Varsinaisessa uutistekstissä kaunotarten nimet sentään muistetaan mainita, mutta muutoin juttu käsittelee vain Mägeä. Luonnollisesti kuvatekstissä vielä muistutetaan, että kuvassa ovat Mägi ja "kaunottaret".
Nämä "kaunottaret", joiden kanssa Mägi on päässyt poseeraamaan, ovat Viron menestyneimpiä huippu-urheilijoita. He ovat kalpamiekkailun maailmanmestari Julia Beljajeva (myös monia muita EM- ja MM-tason mitaleita), kalpamiekkailija Erika Kirpu (pitkä rivi EM- ja MM-tason mitaleita niin senioreista kuin junioreistakin), Katrina Lehis (kalpamiekkailun juniorien maailmanmestari) ja Grit Sadeiko (Viron tämän hetken paras seitsenottelija).
Rasmus Mägi on hieno urheilija, ja itsekin jännäsin viime kesän EM-kisoissa hurjasti hänen puolestaan. Hän sai 400 metrin aidoissa upeasti hopeaa.
"Kaunottaret" vain ovat menestyneet toistaiseksi huomattavasti enemmän arvokisoissa. No, pääsihän Mägi sentään nyt samaan kuvaan heidän kanssaan.
Jotta urheilusivujen sarja olisi ollut tälle päivälle täydellinen, oli stipendiuutisen viereisellä sivulla juttu maantiepyöräilijä Grete Treieristä (17. sija Lontoon olympialaisissa).
Treieristä kertovan jutun esirivissä (siis varsinaisen otsikon yläpuolella olevassa lyhyessä johdantokappaleessa) kerrotaan, kuinka "Viron paras hauraamman sukupuolen maantiepyöräilijä lopettaa uransa ja ryhtyy hyväksi perheenäidiksi".
Maantiepyöräily on suunnilleen rankin laji maailmassa ja sitten toimittaja kehtaa käyttää sitä ammatikseen tehneestä urheilijasta nimitystä "hauraampi sukupuoli".
Eipä minun ulkomaalaisena pitäisi huudella virolaisten journalistisista käytännöistä ja kielen tyylistä, mutta kyllä näissä jatkuvasti toistuvissa sanavalinnoissa näkyvät syvälle juurtuneet asenteet siitä, mikä on miehen tai naisen paikka. Maan päälehdessä soisi, että tällaisia sammakoita ei enää kovin usein pääsisi palstoille.
Niin. Monelle pohjoismaalaiselle tulee jostain syystä yllätyksenä, että maailma on erilainen kun matkustelee tai muuttaa toiseen kulttuuriin.
VastaaPoistaSama pätee kaikkiin kansoihin. Kun omasta turvallisesta kotipesästä lähtee pois, onkin kaikki yhtäkkiä kovin kummallista ja "väärin".
VastaaPoistaViro ja Suomi ovat monessa suhteessa niin samankaltaiset, että selkeät erot pistävät räikeämmin silmään, niin hyvässä kuin pahassa.
Kyllä minäkin tämän heikompi astia -asian kanssa tulen vallan hyvin toimeen. Enpä muuten olisi täällä maassa ollut kohta kahdeksaa vuotta.
Olen kiinnittänyt samaan huomiota, nyt kun olen viroa oppinut sujuvasti ymmärtämään ja puhumaan. Olen myös huomannut toisaalta sen, että varsin monet ikäiseni (olen 22-vuotias) virolaisnaiset tuntuvat olevan sujut tämän jaon kanssa, ja jos nyt eivät aivan heittäydy niin kuitenkin suurempia vastustelematta suostuvat olemaan "vahvempien" huolehdittavana. Omaan silmääni moinen "selkärangattomuus" kismittää, mutta olenpa toisaalta kuullut että suomalaisnaiset ovat hiivatin pelottavia kaikessa itsenäisyydessään ja voimakastahtoisuudessaan. Kulttuurieroja, yhtä kaikki varsin mielenkiintoisia.
VastaaPoistaJuurikin näin. Eipä tässä pitäisi olla sormi pystyssä sanomassa, miten kuuluisi olla. Jos meininki tuntuu täkäläisistä hyvältä, niin mitäpä siinä sitten. Mutta mielenkiintoinen kulttuuriero se tosiaan on, ja paikallisten kanssa tästä olisi huippukiinnostavaa jutella enemmän.
VastaaPoistaKiinnostavaa. Olikohan eroa jo isoäitien nuoruuden aikaan? Oma mielikuvani Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajan naisista on, että he olivat melko tasa-arvoisia miestensä kanssa. Tosin mitään faktaa minulla ei ole arvioni tueksi.
VastaaPoistaLuultavasti ero on ollut silloinkin, aivan samalla tavoin kuin Suomessakin on ollut vaikkapa 60 - 70 vuotta sitten selkeämpi jako miesten ja naisten töihin/tapoihin. Suomessa on sitten jossakin kohtaa alkanut tytöttely vähentyä, kun täällä se tuntuu vain jatkuvan.
VastaaPoistaJuu, selkeä ero on kyllä nähtävissä, ja onhan se vähän raivostuttavaa, noin niinkuin naisten kannalta yleensäkin. Yleensäkin virolaisnaisen tärkein tehtävä tuntuu olevan se, että on kaunis ja miellyttää miestä. Ja varsin ahdas tuntuu olevan se kauneus- ja pukeutumisihannekin. Naisille. Mieshän saa tietysti olla minkä näköinen vaan.
VastaaPoistaPidän Virosta todella paljon, ja muutaman virolaisen ystävänkin olen saanut, mutta jotkut asiat kyllä nyppii :)