sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Ohne dich

Tämän blogin yhdeksi olen urheasti nimennyt myös leskeyden.

Huomaan, että se jännittää hieman. En nimittäin sittenkään koe kovin luontevaksi kirjoittaa leskeysasioista omalla nimelläni. Se vain tuntuu liian henkilökohtaiselta. No, ehkä oikea tapa löytyy.

Kesän lomareissujen alla siivoilin tänään autoa ja mietin, millaista musiikkia tien päälle otan mukaan. Vinosti hymyillen saatoin todeta, että leskeyden hyviä puolia on mm. se, ettei tarvitse kuunnella autossa tuntikausia Rammsteinia. Kyllähän Mein Herz brennt, mutta rajansa mörinällä ja jyrinälläkin.

4 kommenttia:

  1. kiitos blogista. Laulujuhlat on hieno vinkki. - Ja mitä ajattelet- millä tavalla lapsuus ja äitiys ovat siellä erilaisia kuin Suomessa.Tiedän, iso kysymys, isoa analyysiä en odota. Mummi

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista! Ja kiitos bloggausaiheesta. Minäpä näpyttelen ajatuksia aiheesta, kunhan lomanvietoltani selviän.

    VastaaPoista
  3. Hei, muutto Tallinnaan mielessä... Kysyisin päiväkotiasioista.. olisiko sinulla aikaa vastailla? :)

    VastaaPoista
  4. Hei, kiitos kysymyksestä. Päiväkotiasioihin liittyviä kysymyksiä tulee minulle silloin tällöin, joten taidanpa naputella tästä lähiaikoina oman postauksensa. Joten pysypä kuulolla. Tietysti voit laittaa minulle sähköpostiakin, jos on jotakin henkilökohtaisempaa kysyttävää. Osoite löytyy tuolta oikean reunan palkista.

    VastaaPoista

Sano sananen! Ole samaa mieltä, eri mieltä, haasta, korjaa virhe, ihmettele, anna lisätietoa, mitä tahansa, omalla nimelläsi tai nimimerkillä, mutta pysy asiallisuuksissa.